Joo, ei paista aurinko, vaan kuuma on. Koiruudet läähättää aamuspurtin jäljiltä edelleen. Hiljaiseloa on tämä blogi näköjään pidellyt, mutta kun ei ole ollut oikein kuvia eikä mitään näytettävää. Nyt ois jottain.

Pistellyt olen kuin pieni raivoisa orava. Valmiiksi olen saanutkin juttuja, mutta viimeistelyosasto on ottanna ilmeisesti ommoo lommoo, kun ei siellä puolen tapahdu oikein mitään. Sai ne viimeisteltyä yhdet isoisän aluskerraston, siis Oupsin Merivaihdon joka lähenee loppuaan. Suorastaan kauhun sekaisin tuntein olen ihmisä raastanna sillä työllä, sillä se on kuin isoisän alkkarit ja minä en osaa korjata tilannetta.  Paineita, paineita aina kun pistellään Oupsilaisille.  Laitan sitten kuvaa jahka saaja on saanut "alkkarinsa".

Ei kaikki Oupsivaihdot ole paineita tuottavia. Yhteisiä projekteja mie armasta. Tarkoitan näitä peitto ym. sen kaltaisia projekteja. Nyt teimmä Virpille vauvvapeiton, kun hän sellaisen ihanaisen kääröläisen maailmaan putkautti. Onnea siis koko perheelle vielä kerran.

Malli on nimeltään "My first little Ted" ja suunnittelija DMC jostain Cross alkavasta lehdestä se on, mutta nyt pettää arkistointi ja uupuu lehden nimi ja numero... Alkaa vanhan pää olla jo vähän hurtero. Ritva on kyllä melkoinen koneen käyttelijä ja onneksemme niitä on useimpia maanpäällä ja Oupsissakin. Ja jotkut onnettomat saa vaarin kalsongit.

Oupsi Village RR:n parissa olen uurastanut niin, että olen etuajassa. Nyt ei ole yhtään RR:ää minulla. Joten kaivelinpa sellaisen vanhan jutskan, joka kans pitäisi saattaa valmiiksi. Mielessä se on pyörinyt ja silleen. Olen aloittanut sen kesällä 2007 ja siitä on kuva ikuisuusprojekteja sivulla, mutta tässä päivitetty tilanne.

Tykkää tää tästä kovasti, ihanat värit työssä. Tykästä pihjaloita ja pihalla niitä on kymmenkunta... No, syksyisin sais kyllä joku muu sitten haravoija, mutta eipä aatella sitä nyt. Kuva on hiukka hailakka, mutta ehkä siitä jotain näkee. Yritän kovasti pistellä sitä eteenpäin. Kangas on vain kovin isoruutuista ja kun on viimeksi pistellyt flobaa yhden yli niin tuntuu aika jättiläiseltä tä työ.  Ja mallivarastoa on taas tullut kartutettua niin että... Kukahan nekin joskus pistelee!?

Minä en sitten yhtään ole piha- enkä mikään puutarhaihminen, mutta tykkään kyllä meidän pihasta ja siellä kituvista pensaist ja puista. Kyllä ne kituvat, kun joku ei oikeen ole osanna niitä hoitaa. Lumipalloheisi, joka on yksi lemppareistani, näyttää siltä että se ei jaksa kohta meitä ja ekana kesänä se näytti meille kauneimmat kukkansa. Ehkä edellinen talon omistaja osasi hoitaa pihaa paremmin, ehkä.

Tässä on muutama lempijuttu meidän pihalta...

Näihin kuviin ja tunnelmiin...

Noh, niin.  Nyt on sitten yksivärinen vaihto minun osaltani lähetetty ja saatu, siis se Lennun järkkäämä. Sain sitten elämäni ensimmäisen biscornun. Se humpsahti postilootaan eilen ja lähettäjä oli Taijuska. Biscornu on kaunis ja ihanan punainen ja lisukkeetkin on punaisia. Paketti oli kääritty ihanaan kankaanpalaseen jossa on tyylikkäit naisia, hattuja, kenkiä ja käsilaukkuja.

Hip,

Nyt poikkesin näyttämään toisen lintujuttusen. Tässä työssä on sama malli kuin yksivärisessä vaihdossa oli, siitä puhuin edellisessä kirjoituksessa (Mallin nimi on siis "SpiraLbre" ja sen löysin täältä.). Nyt vain lankana oli Pomme de Pinin "Chanson d´avril". Tykkääjän tästä mallista ja langasta. Lahjonnaksi meni tämä työ äidille hänen 60-vuotispäivänä. Isompaan ja huikeampaan en kyennyt, kun meinaa olla näitä projekteja liikaa. No, täytyy tunnustaa ettei minulla käynyt pienessä mielessäkään, että äidille voisi pistellä jotain lahjaksi. Olen ennenkin pistellyt hälle lahjoja niiiin en voi ymmärtää miten en tajunnut sitä tehdä nytkin. Varsinkin, kun on noita malleja ja lankoja pilvinpimein saatavilla... Hätä päissäni kyhäsin sitten tämän... Ja loppuajan istunkin nurkassa häppeemässä.

Äidillä on kaksi undulaattia Voitto ja Sirkku niin täähän kävi enemmän kuin hyvin, tää hätäapuhoksaus paketti meinaan. Pohjana työssä on Tiimarista ostettu puusta tehty sydän. Sitä ei ole käsitelty mitenkään ja se onkin oivallinen tälläisen seinäroikottimen tekoon. Ja vihdoin pääsin testaan käytännössä näitä Violariumista ostamiani nauhoja. Päädyin tähän nauhaan, kun se näytti aikasta sopivalta.  Jos teistän muuten joku tietää mistä saa noita rusettiruusuja niin paljastakaa lähteenne. Ne on niin käteviä lykätä koristeeksi vähän joka paikkaan... Niin niitä pitäs nyt jostain saada.

Meillä on täällä ollut punkkisirkusta ja nyt olen sitten vielä "työmatkaleskenä" muutaman päivän. Joo, ei syöneet punkit miestä, mutta punkki löytyi koiran silmien välistä ja oli niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin kuvottava, että olen ollut vähän hepakassa tässä. Isännällä meni jo välillä hermot minuun. Mutta näyttäis siltä, että punkeista selvitään. Koirat on myrkytetty niitä vastaan (kuulostaapa kieroutuneelta, miten sen oikeastaan sanois...) Bayvantic nimisellä aineella. Siitäköhän johtunee, tuntuu olevan melkoista myrkkyä, että jätkät on nyt semmoisella ripatilla että. Niin ja isäntä on vaan työreissulla.  Ja vaan mutaman päivän, mutta ikämys on jo.

Mutta tää lähtee nyt laittaan evästä, että jaksaa iltahukissa huhkia työssään. Kuuloillaan ja oikeista paljon kiitoksia kommenteista ja kehuista.

Hieman on ollut viimeaikoina pistelyinto ja vähän muukin into kateissa. Matalapaineella lennellään. Mutta johan ois jos aina vaan kevyesti hypähdellen elämän kivikolla tanssahtelis. Johan tuossa ihmiset ihmettelis...

Tulinpas tänne kertomaan, että osallistuin Lennun järkkäämään vaihtoon. Aiheena oli yksivärissyys. Minun parikseni arpoutui Kirsi ja olipas hauskaa pistellä ihmiselle jonka on tavannut. Näissä Lennun järkkäämissä vaihdoissa ei ole montaakaan minulle livenä tuttua ihmistä. Niin ja onhan siinä oma jännityksensä pistellä ihan tuntemattomallekin. 

Kirsi toivoi jotain oranssia ja tälläinen siitä tuli:

Tykkään itsekkin kovasti oranssista ja tämä malli oli aika kiehtova. Pistelin sen myös monivärisellä langalla, mutta siitä myöhemmin. Mallin nimi on "SpiraLbre" ja sen löysin täältä. Pistelin sen pellavalle, joka oli 30 counttista, värillä DMC 740(971). Helmiä lisukkeeksi ja pari punertavaa ruusuketta. Nauhaan käytin tuota samaa väriä ja hiukan biscornuun käyttämääni lankaa eli Pomme de Pinin "Chanson d´avril". Mukaan tuli siis laittaa pääpistelyn värinen yllätys ja minähän yllätysyllätys pistelin biscornun. Huomaan tässä, että en näköjään osannut ihan yksiväristä juttua tehdä... Johtunee siitä, että armastan värejä...

Minulla on siis pakkomielteitä. Biscornun mallit on Lejeunen kirjasta "Repértoire des frises", n.844 ja k-kirjain sivulta 202. Ja nuo Pomme de Pinin langat on kyllä sitten se toinen intohimo. Kangas on vihreää pellavaa ja näin oli vähän sama idis rasiassa ja sisälmyksessä. Päällä hiukka oransia ja alla vihrulaista.

Sen verran vielä kommentoisin noita viimekirjoituksen kommentteja, että oikea kuvakulma ratkaisee huikaisevan paljon.  Mutta tuhannesti kiitoksia kommenteista, ne lämmittävät mieltä. Ja siitä huomaankin, että tähän tekstiin tuli yllättävän paljon hymijöitä matalapaineessa taaplaavalle...

Ai, niin ja uuteen vaihtoon on ilmoittauduttu. Harmitti niin vietävästi viime syksynä, että syksyvaihto jäi väliin... Olen siis osallistunut Lennun järkkäämään Syyssetti-Syksyvaihtoon. Armastan syksyä ja sen värejä.

Mutta nyt tää lähtis tästä liihottelemaan nukkumatin maille. Nähdään taas linjoilla.

Tuntuu ihan kurjalta kirjoittaa tänne, kun tuo peittokirjoitus nyt sitten häviää tuonne ales.  Kiitoksia vaan kaikille kommenteista ja kommentoinpas vähän kommentteja. Ensinnäkin oli hauskaa tulla huijatuksi näin kauniilla asialla. En ole saanut Ritvan RR:ää vielä pisteltyä, vaikka mitään muuta en mielelläni tekisikään kuin pistelisin sitä... Pitäsköhän jättää tämä kirjoittelu tähän ja lähtiä pisteleen... Ritva, kosto oli kirjaimellisesti suloinen tässä tapauksessa siis.

Violariumin viikonloppuna pistelemäni rasian kansi löysi rasiansa viimeinkin...

Tämän suunnittelin antavani tädilleni synttärilahjaksi. Ja sen olisi pitänyt keritäkin synttäriksi, mutta se viimeistely... En millään meinanut uskaltaa yrittää sitä. Viimein oli kerättävä rohkeus ja näperreltävä kasaan tämä työ. Minä olen kyllä sitä mieltä, että minun pitäisi ulkoistaa kokonaan tämä viimeistely puoli. Ideoita on vaikka kuinka, mutta kun ei ossaaaa!!!  Olen suhteellisen tyytyväinen tähän, mutta olen minä kauniinpiakin nähnyt...

Kiitokseksi Lilianin neuvoista ja viimeistelyvinkeistä noin niin kuin muihinkin töihin värkkäsin hälle biscornun. Kuinkas muutenkaan, enhän minä oikeestaan osaa muutakaan.

Malli on tietysti Valerie Lejeunen Répertoire des frises kirjasta, malli no 990 hieman "riisuttuna". Niin ja biscornu on sitten numero 24 minun laskurissa. Lanka on Carrie´s Creationsin "Blue Dreams". Lisukkeena vaaliansinisiä ja valakeita helemiä. Keskusta helmi on simpukankuorihelmi. Annoin muka tälle biscornulle nimen "La mer". Liekö edes oikein kirjoitettu, mutta pitäähän sen ihmisen vähän höpsöttää.

Ja sitten se koirakevennys

Jätkät vahtaa liikennettä meidän kadulla... Joo, oisko kaksi lasta pyörillä sinkuttaneet ohi. Liikenne ei ole mitenkään vilkasta...

...Mutta jotain mielenkiintoista siellä täytyy olla, kun Toto on kesken luun syönnin malttanut lähteä katsomaan.

Voihan yheren kerran. Enpäs ois arvannut, että eilinen Oupsi tapaaminen saa tälläisen käänteen. Meitä oli aikasta paljon Pirjon luona ja yhtenäkkiä minut oli peitotettu. Akottoiduin viime joulukuussa vähillä äänin juuri siksi, että en osaa olla huomion keskipisteenä. Olen huono lahjonnan kohde. Tyttäret olivat loihtineet niiiin ihanan sydämmellisen jutun, että en varmaan koskaan osaa kiittää heitä asiaan kuuluvalla tavalla.

Kiitos Pirjo, Tuula, Minna, Virpi, Leena, Marika, Jaana, Marja-Liisa, Sari, Mari, Maria, Hanna, Ritva, Lennu ja Marja ja anteeksi!

"Suurin onni elämässä: vakuuttua siitä, että meitä rakastetaan meidän itsemme tähden, tai pikemminkin siitä huolimatta."

                                    Victor Hugo

Enää en ihmettele, ettei innostusta ole löytynyt, kun olen hihkunut uutta vaihtoa tai uutta yhteistä projektia. Ja kyllä minä vähän protestoinkin, kun minua ei ollut otettu mukaan tähän projektiin.  Hävytön olen kyllä. Muistelenpa muuten, että jossain joku Sari niminen jo vähän sanoikin, että mistäs tiiät millaisia Round Robbineita meillä on sun selän takana meneillään.  Enpä siinäkään vaiheessa aatellut muuta, kuin että näin sitä ihan pientä ja viatonta ja hiljaista tyttöä kiusataan.  Oupsissa huumorin kukka kukkii ja on joskus aikasta hurjaakin.  

Marja on tehnyt niin hienoa työtä viimeistelyssä. Hän oli itse värjännyt kankaatkin. Hänen blogissaan on hyviä kuvia peitosta. Toinen peitotettu, siis armas ukkosenikin kehui ompelua ja ihasteli jokaisen pistelyn erikseen. Joku voisi sanoa, että hyvin kouluttettu. Ilokseni voin ilmoittaa, että ei ole tarvinna kouluttaa. Melkeinpä voin jo hänen innostuksestaan päätellä milloin on hieno juttu ja milloin ei. Toisinaan ei kiinnosta ja toisinaan, niin kuin tämän peiton kanssa, ihastelu on niin aitoa että.

 Mitäs sanotte näistä:

Jokainen sydän on niin ihana. Minä tykästää tästä niiiin paljon... Meinasin, että seinällehän tämä laitetaan ettei mene koirankarvoihin ja silleen. Mutta on se niin iso. Kuvissa olen levittänyt sen parisänkymme päälle, peitto on siis niiiin iso ettei seinää taida löytyä.  Herkku pöydät notkuivat ja oli ihana nähdä ystäviä, mutta peitto huumassa taisin olla aika tokkurassa ja höpöttää aikastatavalla höpöjä. Enhän minä koskaan milloinkaan muuten miksikään niin tekisi.

Ilon kiljahduksen aiheutti myös se, että sain seuraavan RR -työn. Johon olen jo mallinkin valkannut ja lankaset osatanna. Tiistaina on tulossa kylään todella harvinaisia vieraita niin apitäs vaan miljoona juttua tehdä ennen kuin saan luvallisesti aloittaa sen Ritvan talon pistelyn. Vitsi, kun ei millään malttaisi olla aloittamatta sitä.

Kiitoksia kaikille arvontaan osallistuneille. Kivi putoaa sydämmeltä, kun saan lahjoittaa kirjan jollekkin sellaiselle ihmiselle joka osaa ottaa siitä... No, vaikka ilon irti. Kaikki kommentin jättäneet osallistuivat arvontaan. Mari nyt sitten ohitettiin, kun hän niin pyysi, vaikka ihan varmasti siekkii ossaat.

Arvonnan suoritti armas aviomieheni puolueettomasti ja kirjaselle saa uuden kodin tarjota Jaana S. Laitappas vaikka sähköpostia niin katsotaan miten hoidamme luovutuksen.

Viimeaikoina en ole pistellyt sellaisia juttuja, joita voisin vielä täällä esitellä. Olen pistellyt melkein koko lomani. Voisikko parempaa toivoa. Isäntä on ollut töissä ja koska en tykkää reissata yksinkään, niin todella nautin päivistäni pistellen kolmea salaista juttua. Olen pistellyt jopa yhden niistä peräti kaksikertaa, kun iski piuka kokeilla. Sitten olen pistellyt meidän häätaulua. Siitä tulee pieni ja hassu. Siitäpä en hokasanna ottaa kuvaa, joten näette sen sitten valmiina.

Violariumiin tuli myyntiin uutta kangasta Flobaa, jota kaupantäti suositteli yhden yli pistelylle. Hän antoi kokeiltavaksi pienen palasen kangasta. Pitihän minun kokeilla ja suosittelen! Aivan ihana kangas mielestäni. Ostinkin sitä heti, kun kaupantäti sai sitä myyntiin. En tiiä vielä mitä sille pistelen, mutta pitääähän "oravalla" varasto olla. Yhden yli pistelyni oli tämä Muriel Brunetin malli "Joyeux Noël", jonka olen aikaisemminkin pistellyt kahden yli.

Lankana käytin mitäs muuta kuin Pomme de Pinin Oravaa pyjamassaan. Mallista tuli kivan raidallinen ja valmistui todella nopsaan. Viimeistelyn osalta olen vienyt sen toiseen osoitteeseen ja siitä sitten myöhemmin lisää. Mutta turhaan pelkäsin sitä yhdenyli nykertelyä, tälle kankaalle se oli suorastaan koukuttavan ihanaa.

Tälläisen palkinnon sain Marilta:

Kuten Marikin oli ojentanut tämän monelle. Voisin minäkin ojentaa sen kaikille niille jotka lukevat tätä minun sepustustani ja joiden blogeissa minäkin vierailen aika-ajoin. Kiitos Mari

Naamakirjasta on jäänyt päällensä monenmoisten tesiten teko. Tälläisen testin löysin Sarin blogin kautta Lizzien blogista. Ja, kun rakastan noita Jane Austen juttuja ja kun tuloskin oli mielestäni ihan. Kaikkein paras Jane Austen filmi versio "Ylpeydestä ja ennakkoluulosta" on juuri se sarja jossa kuvan Elizabethia esittää Jennifer Ehle ja Mr Darcyna on maailman ihanin Colin Firth. Niin, ja se testi löytyy, kun klikkaat tuota Elizabethin kuvaa blogini oikeassa alareunassa. Ja sitähän minä olin sanomassa, että tästä testistä tuli aika mieluinen, olen siis Elizabeth Bennet. Minun heikolla englannilla testi oli melkoista työtä, mutta se oli kuitenkin tehtävä.

Lopuksi pöytäkevennys. Koiramme Boogie on ominut eteisen pöydän. Ja koska en voi vastustaa kiusausta on minun pakko kertoa mitä tämä Puppe vekkuli keksi, kun oli aivan pienen pieni koiruli. Hän ei ollut vielä sisäsiisti ja jouduimme koulun ja työn takia jättämään hänet yksin kotiin muutamiksi tunneiksi. Hyvä paikka odotella meitä oli keittiö, muovimatto lattialla, suhteellisen helppo putsata. Yhtenä päivänä en ollut poissa kuin pari tuntia. Mutta palatessani ihmettelin keittiöön pöydällä häämöttävää ruskeaa kassa. Joo, yksi tuoleista oli jäänyt niin, että ötökkä oli hypännyt pöydällä ja rökässyt jätöksensä sille. Silloin ei naurattanut, ei todellakaan. Ensin aattelin, että Puppehan ois voinu taittaa niskansa!!!! Sydän kurkussa pohdin seuraavaa seikkaa... Kuinka putsaan pöydän niin, että sitä kykenee viellä käyttämään. Ensimmäisenä aattelin, että ostetaan uusi pöytä, mutta sitten päätin luottaa kauppojen tarjoamien pesuaineiden voimaan. Päätöstä auttoi myös se, että soitin hysteerisen puhelun äidilleni, joka valisti minua pesuaineista. Ja pöytä on käytössä vielä tänäkin päivänä.

Rakas Puppe älä paskanna tälle pöydälle. "No, ehkä minä olen jo kasvanut aikuiseksi ja osaan käyttäytyä." Vastasi Puppe ja katseli haikeasti pihalle.

Hei, minä etsin uutta kotia. Emäntäni sai (maksoin kyllä) minut kirjakerhon kuukaudenkirjana. Mutta emäntäni kokee ettei kykene tarjoamaan minulle arvoisaani kotia. =( Siispä hän olisi halukas laittamaan minut rakastavampaan kotiin. Olisitko sinä halukas antamaan minulle arvoisani kodin? Perustele miksi juuri sinulla olisi paraskoti tarjolla, niin emäntäni arpoo sitten minulle uutta kotia. =) Kannattaa laittaa mukaan myös jokin vinkki mistä sinuun saa yhteyden. Jään odottamaan uutta kotia ja ahkerampia käsiä. =) Uudesta sijoituskodista päätetään kahden-kolmen viikon sisällä. ;)

Barnholt, Hege : Askartelun uudet ideat -Tekemisen iloa koko perheelle, 2009. Tammi. 113 s.

Ps. Kun kaikki blogin yksivuotisarvonnat sun muut on jääneet väliin, niin kokeillaan nyt jotain tämmöistä hyvän kierrätystä kai tai tavallaan jossain mielessä siis. ;)

Pakko raahautua sen verran koneen ääreen, että päivittää blogia. ;) Naamakirjakin on jäänyt ihan omiin oloihinsa, kun ei oikein jaksa olla koneella. Nyt vaakatasossa näpyttelen kannettavalla. Lauantaista asti tauti jyllännyt. Sitkeä kuume, äsken mittasin 37.9. Otin vähän troppia ja yritän jaksaa selväpäisesti kirjoittaa. Ei malta enää olla kirjoittamatta. Vaikka levätä tietty pitää, mutta minä ihan vähän kirjoitan, kun olo on jo parempi kuin alku viikosta ja lääkärikin sanoi, että jään henkiin eikä naamaani näy kasvavan kärsää. Oli aika vitsikäs nuori naislääkäri. Hetken jo mietin että ois saanut olla ehkä hiukan asiallisempi, mutta minua valaistiin, että minulla on kuulema tietynlainen vaikutus ihmisiin...  

Tiiä siitä, mutta lauantaina olisi Oupsi tapaaminen Ritvalla ja vähän polttelis päästä mukaan. ;) Ritvasta ja Oupsista puheen ollen laitetaanpas kuvia kehiin. Oupsissa oli keväinen kirjekuorivaihto ja minulle tuli postia Ritvalta. Kuoreen liittyi sellainen hauska seikka, että taannoinen yllätysvierailu oli kyllä perinpohjainen... Ritva oli ollut pistelemässä tätä kuorta minulle juuri kun tulimme. Hän onnistui sen piilottamaan kyllä äkkiä ja hyvin. En huomannut mitään, mutta Ritva varmaan säikähti tuplasti. Aivan ihanan kuoren sain ja sisälmyksenkin, vaikka kuumeiset aivoni eivät heti tajunneet viestiä. Ritva oli kirjoittanut, että kuoren mukaan laitettavan yllätyksen voin hakia Lennulta. Ymmärsin sen ehkä kolmannella lukukerralla. Niiiin, että kuumetta on, muuten oisin kyllä ymmärtänyt.  Sain siis yllärinä naapurintätin kaupasta Tralalaan "Lutin d´automne" -mallin. Jota en etes itte ollu kaupanlistoilla huomannut. Mutta Kiitos Ritvan tilanne on korjattu. =)

Tämä on siis ihka ensimmäinen pisteltykuori jonka olen saanut. =) Ja nuo kaksi seuraava valmistui aika kylki kyljessä, niin ne on sit kaksi ensimmäistä (jaetulla sijalla siis) koskaan tekemäni kirjekurota pistellen. =)

Itse lähetin ja pistelin kuoren Minnalle.

Gerbera on DMC:n kirjasesta "Flowers Fleurs". Sitä oli hauskaa pistellä. Kirjassa ei ole kuin ruutu ohjeet, ei valmiista kuvaa. Vyyhteinä langat vähän huoletti. Pelkäsin etteivät ne ole Minnan mieleisiä värejä. Laukkasinpas sitten Lennulla mielipidettä kyselemässä jälleen kerran. Ja kirjaimet on jostain De fil en aguille lehdestä. Nyt on vaan kirjanpito uinunut, ei ole laittanut ylös lehteä sen kummemmin. =( Läpässä on malli no 588 kirjasta "Répertoires des Frises" ja loput kukat LHN mallista "Season of Hope". Napit on tilattu muuten Polinkasta. Paitsi ne enkelinapit on Tilkkusadusta tilattu. Yllätykseksi pistelin koristeen. Malli on kirjasta "Répertoires des Frises" n.o 440. Lankana Pomme de Pinin "Chemin de traverse".

Osallistuinpas sitten Violariumin kirjekuorikilpaan. Tässä se kuori. Enkelit on kirjasta "Cross stitch Angels". Osoitteen kirjaimet De fil en aguille n:o 25. Läpän kukka LHN "The Bookshelf". Lumihiutaleet läpänalla on kirjasta "Kauneimmat ristipistot": Marita Stenberg Larsson. Langat oli DMC:tä metallia ja tavallista... Sitten helmiä koristeeksi ja Tilkkusadusta lumihiutale nappeja. =)

Sellaisen kirjan lainasin kirjastosta kuin "Ompele suitsait sukkelaan - 50 helppoa ja valloittavaa ohjetta kodin tekstiileihin" : Emma Hardy. Tässä oli kaikkea mielenkiintoista, vaikka en osaakkaan ommella sitten pistonpistoa ompelukoneella, mutta tämä kuvakirja on jostain saatava! Onko jollain tiedossa mistä sen sais suomenkielisenä ja halvimmalla? ;)

Nyt palautan koneen paikalleen ja keskityn vaan taudin poismanaamiseen lääkkeiden ja nesteytyksen voimalla. "Nähdään" taas ja iloista vappua teillens kaikille! =)

Kiitokset kommenteista kaikille teille ystävällisille ihmeisille. =)

Lentää aika tuo eikä kerkiä mihinkään tai tekemään mittään. Minulla on joko ajankäytön kanssa ongelmia tai sitten muu elämä haittaa harrastuksia?! Mieten lienee?! Mutta äkkiä ne päivät vaan vierii. Tuntuu, että vastahan minä sitä Ritvaa yllättelin...

... No sen jälkeen on tapahtunut yhtä sun toista...

Tiistaina oli Oupsitapaaminen, jonka tiimoilta on poskiani kolottanut urakalla. Naurulihakset on huippukunnossa. ;) Mutta kyllä minua jo taas nolottikin se höpötys... Pika arpajaiset pidin sitten... Meinasin blogissa pitää pienet arpojaiset, mutta Ritva osallistui jo siihen ja voittikin palkinnoksi NHL tai siis LHN- mallin "Peach Tree Cottage". Tässä tapauksessa voimme käyttää vanhaa sanontaa "Nopeat syövät hitaat". Arpajaisista ilmoitettiin, osallistuttiin ja voitettiin yhden pienen pienen punaisen sekunnin aikana. =) Kaiken höpinän keskellä totesin olevani lähdössä Ritvan kanssa häämatkalle, mutta niin oli kovat porinat, että emme päässeet vielä yhteisymmärrykseen matkakohteesta. =) Toivottavasti Täti Tärkkelykset kokoontuu taas pian, että voin yrittää jälleen kerran käyttäytyä hillitymmin... Harjoitus tekee mestarin, kun eivät vaan nuo onnettomat yllyttäisi aina niin. =) Mikäänhän ei ole koskaan eikä milloinkaan minun syy! Lennun poika oli kutsunut meitä Täti Tärkkelykseiksi ja ilman muutahan hän ajatteli tärkeitä tärkättyjä ja hillittyjä teetä siemailevia ladyjä. ;)

Mitäs sitä muuta....

Biscornu 24 valmistui ja 25 on työnalla. Salaisia biscornuja nämä, niin en voi näyttää kuvaa niistä, mutta tässä yksi biscornu josta kerkesin jo ajatella hyvää. =) Nimittäin pistelin tämän biscornun toisen puolen Oupsitapaamisessa ja luulin ettei virheitä syntynyt, mutta kissan viikset. Kavensin mallia pituus ja leveys suunnassa yhden onnettoman piston verran. =) No, eipä tuo biscornu numero 23 nytä kovin kärsivältä...

Malli on Repertoires des Frises kirjasta, yllätys ylätys! =) Lanka on Pomme de Pinin "Réverie" ja Dessing DH:n "Fil Mohair" -lanka.

Virheistä puheen ollen... Olen RR Oupsikylähankkeessa pistellyt kasaan yhden talon. Marja-Liisalle tällä kertaa. Purkutöitä piti tehdä taas kerran ihan viimemetreillä, kun ei luonto anna myöten. Kukaan tuskin ois huomannu virhettä, tai niin jotkut väittää, mutta en pystynyt pistelemään sitä enkä mitään muutakaan työtä ennenkuin olin purkanut ja korjannut virheen. =( =) Kullakin on luontonsa. =D

Useampia uusia projekteja ois mielessä, mutta aika se aika. Biscornu variaatijoitakin on maailmalta saatettu tietooni ja ne vain koputtelevat tuolla ajatuksissani toteuttajaa. Heti kyllä niihin paneudun jahka... Tuli tässä ilmoittauduttua Oupsin perinteikkääseen Kesävaihtoon jonka luovutus on heinäkuussa. Aiheena tälläkertaa meri. En itse ole yhtään merihenkinen, mutta olen ihan rakastunut näihin vaihtoihin, kaikist mukavinta on pistellä toisille. =) Omat työt vaan kasaantuu. ;)

Jossain edellisistä postauksissa Totoron alla oli tyyny jonka kassamisesta olin aikoinaan tosi ylpeä. Olen vieläkin, saumat kun ujahtelivat sujuvasti ja tuskattomasti suoriksi. ;)

Meillä on täällä ollut vähän "koiraongelmiakin". Kuvassa köllivällä Totolla meni anaalirauhaset tukkoon ja kehittyi sinne sievä pieni paise. Tai liekö tuo niin sievä ollut... Kellään ei ollut siinä vaiheessa hauskaa, mutta nyt on takamus ehta taas ja porskutellaan vanhaan hyvään malliin.