No, niin siinä sitten kävi, että luopua piti. =) Lennun "uhkailutkin" meni ihan hukkaan, kun en ollut sitä huomannutkaan. Melkoinen sekametilisoppa siitä vihkosesta tuli... Erääseenkin otteeseen mietin, että onko rouva rouva vai kenties neiti ja minkäs verran sitä ikää olikaan kertynyt. Siellä se Lennu nyt tekee päätelmiään. =D (just tulin naapurista)

Löysin tosi hauskoja sanontoja sinne vihkoon ja vähän muuallekin... Oupsi tapaamisessa päivittelin, että eihän sitä tiiä, vaikka kuolis ennen kuin saa RR:n takas. Välillä vähän tuntuu, että miksi ihmeessä pistelee mitään, kun sitä kohta kuolee kuitenkin! Hui! (koputtaa puupäätään rystyset sinisenä) =) Minulla on ajoittain taipumusta masennella, mutta siksipä olenkin niin onnellinen Lennusta ja Oupsilaisista, he kaikki ovat pelastaneet paljon, yli 100 kg rouvaa nyt ensinnäkin. =) Ja kotiväki tietystä myös. Vaikka aika makiasti nuo Oupistapaamisessa nauroivat kuolema puheilleni. =D 

Älä sure, et sinä ennen kuolemaasi kuole. (Venäläinen)

Ja sitten niitä talo -aiheisia ;):

Koti voi korvata maailman, mutta maailma ei kotia. (Saksalainen)

 

On helpompi kyläillä ystävien luona kuin asua heidän kanssaan. (Kiinalainen)

 

Talo ilman vaimoa on ruumis vailla sydäntä. (Puolalainen)

 

Suomalaisia:

 

Ei talosta lähdetä kuin torpasta.

 

Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis.

 

Hyvä on koti olemassa kun kaupungista tulee.

 

Jokainen pisara muovaa kiveä.

 

Joka on valmistanut saunan, vihtokoon itse.

 

Jonossa kuin köyhän talon porsaat.

 

Jos hiirellä on vain yksi kolo, se on pian hukassa.

 

Kysyen kylän löytää.

 

Oma koti kullan kallis.

 

Oma maa mansikka, muu maa mustikka.

 

Oma tupa, oma lupa.

 

Talo elää tavallaan, vieras kulkee ajallaan.

 

Tapoineen talo elää.

 

Että näin iloisesti synkistellen täällä. Kaikki pistelyt on edelleen ollet salaisia niin ei voi näyttää niitä täällä, mutta sormetnäpertää, kun puhua ei saa. Lääkäri diagnosoi äänihuulitulehduksen ja nyt pitäisi räpättäjän osata vaijeta... =) Mutta vain ensi kertaan. ;)