Ehkäpä se lauantain nauretuimmat ois osuvampi otsake tälle jorinalle, mutta näin nyt tällä kertaa. Ei jaksa vaihtaa otsikkoa. ;) Lontoopohja alkoi tympiä niiiiin paljon, matkakuume on aika korkea, niin etsinpäs semmoisen iloisen kesäisen jutsukan. Eikös tämä ole aikasta iloinen. ;) Kesäaika lähenee. Ja koska vaihdoin pohjaa niin ajattelin sanoa muutaman sanan, lyhyesti. ;)

Tänään oli Oupsitapaaminen ja sain seuraavan talohaasteen eli RR:än. Marja-Liisalle rakennan nyt kukkaista taloa. Tai se rakentuu vielä hahtuvaisista aatoksista sillä huomasin ettei minulla oikein ole kukka malleja, sellaisia mieluisia... Niin täytyy miettiä tarkkaan mitä työhön teen. Siihen ovat pistelleet jo Maria ja Marja-Liisa itse niin aattelin saman tyyppisiä lankoja käytellä. Täytynee hankkia joitain lankoja lisää.  Loppukuusta on Violariumin "korkeanpaikan leiri" ja sinne ois pari pistelyä pisteltävä, mutta kynnys on aloitukselle noussut jonnekkin pilviin. Tuntuu etten taida osata. ;) Mutta josko yrittäisin ne ensin ja sitten vasta talorojektin pariin.

Osaamisesta puheenollen. Minä taas muistin kuinka olen elämässäni saksien kanssa tyrinyt. Ja tietysti kerroin kaiken äänen tapaamisessamme. Kaikilla tais olla naurulihakset kipeinä. ;) Minäkin löysin omat naurulihakseni, ne ovat poskipäissäni. Olen yrittänyt niitä tässä verytellä, kipytyivät tänään tosi pahasti. Mutta vielä on ainaskin kipeät. Niin ja se tarina mistä ne kipeyty oli seuraavanlainen. Joskus muinoin, vuonna pottu ja nakki isäni antoi minulle suorat housunsa lyhennettäväksi. Hän sanoi, että ne on taiteltu siitä kohdasta joista lyhentämän piti. No, nehän oli tietysti sievästi viikattu. Ja jostain onnettomasta syystä, jota kukaan ei tiedä, ajattelin hänen halunnen minun lyhentävän siitä kohtaa mistä housuja oli vain pinoon pienenpään laitettu. Lahkeiden lyhentämisen sijaan tein housuista shortsit!!! Isä ei nauranut. Sanoi, että niitä housuja ois vielä voinut pitää ja mitä oikein ajattelin. No, voidaan olettaa etten ajatellut. =D Kyllä minukin moinen tempaukseni potutti pitkään ja tarina elää. Nykyään, kun mieheni haluaa, että lyhennän hänen housunlahkeitaan niin hän kiikuttaa housuja täyteen mittaan levitettynä ja melkein vahtii vierestä mistä saksaisen lahkeensa lyhyemmiksi. ;) Tahallaan kiusaa toista!!! =D

Meillä oli taas niin hauskaa naurettiin ja syötiin Sarin tykönä. Siis ollaan vielä siellä täämän päiväisessä Oupsi-tapaamisessa. ;) Otin välipalapistelyn mukaan, kun olen tullut siihen tulokseen, että tapaaminen ja pistely ei ole hyvä idis. Minä puran kaikkea jälestä päin... Melkein... Tänäänkin tapahtui melkein niin...

1237057948_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pistelin "biscornu-kirjasta" (Lejeunen: Repertois...) tälläistä kuviota ja pienensin sitä hiukan ja en kyllä tietoisesti! Jokaisessa sivussa pitäisi olla viisi ruuta tummalla langalla tehtynä, rinkulan sisäpuolella. Vaaleaa pustorinkiä en ole vielä tehnyt, niin eipä tässä ole kuin neljä. Jösses, että ihminen ei voi osata laskea!!! Lopetan kohta käsityöt ja alan vaan lukea kaikkea kivaa. =( Lukuharrastus kun on ollut paitsiolla jo aikasta pitkän aikaa...  Nyt ottaa päähän tämä matemaattinen lahjattomuuteni, että. Lanka muuten jota tuota yllä olevaa pistelin on Pomme de Pinin "Rêverie". Langassa on useampaa sävyä ja ne saa helposti näyttäämään ihan mukavalta pistelyjäljeltä.

CA300508C878B1A059990DCE7ECE5026.png